Vuosi 2015

AHVENANMAAN SAARISTOKIERROS  16.08. - 18.08.2015

” Elokuinen Ahvenanmaan saaristokierros on todellinen saarihyppely” lupasi Astor matkapalvelu esitteessään. Ja oikeassa oli! Matkalle osui peräti kuusi yhteysalus/saaristolauttamatkaa ja kolme lossia.

Ahvenanmaa on Suomeen kuuluva yksikielisesti ruotsinkielinen maakunta, jolla on itsehallinto.

Kartalla Ahvenanmaa näyttää itämereen roiskahtaneelta tahralta.

Tikkurilan seudun eläkkeensaajien matkavastaava Ritva oli järjestänyt meidät innokkaat matkalaiset tälle matkalle.

16.8. sunnuntaina lähdimme.

Aamulla bussi starttasi puoli yhdeksän jälkeen Tikkurilasta mukanaan melkein täysi lasti innokkaita matkalaisia.

Kiersimme vielä Helsingissä Kiasman pysäkin kautta, josta nousi muutama lisämatkustaja. Kaikkiaan meitä oli 37henkilöä.

Seuraava pysähdys olikin sitten Kivihovin Teboililla, josta saimme ostaa kahvia ym. purtavaa.

Kuskimme Markku Astor (?) laski porukkaa pariin kertaan, mutta ei ollut oikein varma tuliko kaikki mukaan. Nähtävästi tuli, koska ketään ei perässä juossut. Sen varmistivat peräpenkillä istujat.

Ajelimme kohti Paraisia, jossa poikkesimme katsomaan kalkkikivilouhosta. Valkoista oli kivi ja louhos syvä! 300 metriä merenpinnan alapuolella.

Matkasimme kahdella lossilla Nauvon kautta Korppooseen. Markku pyöräytti bussia Nauvossa kirkon ja torin kautta ja sitten Korppoossa oli tarkoitus tutustua Saaristomuseo Verkaniin.

Mutta Markku hukkasi museon ja tien sinne, joten ympäri ystävät ympäri vaan.....ja löytyihän se! Museossa oli esillä mm. kalastusveneitä ja kuulimme kertomuksia viinan salakuljetuksesta ja näimme mm. Alfred Mäkelän lentoveneen jäännökset!

Galtbyn satamasta matkasimme yhteysaluksella kaksi ja puolituntia Ahvenanmaan ulkosaaristoon Kökariin. Sitten kymmenisen minuuttia bussilla ja olimme hotellimme pihassa. Kello oli noin 18.00.

Brudhäll oli hotellin nimi ja sen oli suunnitellut arkkitehti Folke Wikström ja hyvin oli suunnitellutkin. Hotelli oli tosi mielenkiintoinen monine mutkineen ja nurkkineen. Ja viimein saimme ruokaa! Hotelli oli luvannut, että  ravintolassa saamme nauttia saaristolaisherkuista skandinaavisessa hengessä. Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi,  mutta  liekö se tarjoilujärjestys ollut sitä skandinaavista, koska ensin tuotiin pöytiin kastike ja lihat, ja kun ne oli melkein syöty, tuli perunat!

Sitten tuotiin kahvit ja konjakit ja kun kahvi oli juotu, tuotiin bakelsit. Mutta kaikki tulivat kylläisiksi ja illan vietto saattoi alkaa.

Käveltiin hotellia ympäri ja jotkut jopa kylällä asti. Reino alkoi heitellä virveliä ja ensimmäisellä heitolla iski kala kiinni. Tunnistettiin porukalla haukikalaksi ja painoksi arveltiin pitkälti toista (kymmentä ? ) kiloa.

Reino vain ehti heittää kalan takaisin mereen ennen kuin ehdittiin hätiin iltapalaa ajatellen.

 17.8 maanantaina

Jälleen loistava aamu! Täysin pilvetön taivas täynnä aurinkoa ja tuulikaan ei tuntunut.

Runsaan aamiaisen jälkeen rauhallista oleskelua hotellin ympäristössä. Puolelta päivin lähdimme Kökarin kiertoajelulle. Mukana oli opas joka kertoi Kökarin värikkäästä ja pitkästä historiasta. Näimme Hamnön saaren, joka on yksi merkillisimpiä paikkoja Ahvenanmaalla. Kallioisella, noin kilometrin pituisella  saarella on paljon jäännöksiä keskiajalta, mm. merenkulkijoiden kappeli, kaksi satamaa, Kökarin kirkko ja vieressä fransiskaaniluostarin rauniot.

Kirkossa tämä oppaamme soitti meille konsertin uruilla. Mahtavasti  soivat Kökarin kirkon urut.

Opas suositteli seuraavalle matkalle otettavaksi suunnitelmiin myös käynnin Källskärille.

 On mahtava ja erikoinen paikka, sanoi hän.

Poikkesimme myös perheyrityksessä josta ostelimme tuliaiset kotiin. Kuka kassillisen ja kuka vain ÄppelSalsaa.

Kökarista matka jatkui yhteysaluksella noin tunnin verran Överöhön, tarkoituksena siirtyä samantien toiseen alukseen matkataksemme Snackön satamaan. Mutta kuinka ollakaan, laiva ei odotellutkaan meitä vaan tullessamme satamaan näimme vain yhteysaluksen perän häipyvän merelle.

Eipäs hätäillä, sanoi Markku, se tulee  kyllä takaisin ylihuomenna!!

Markun kiivaan puhelinrumban jälkeen laiva ilmestyi kuitenkin takaisin noutamaan meitä.  Toista tuntia kestäneen merimatkan jälkeen ajelimme bussilla läpi Snäckön saaren ja vielä lossimatkan jälkeen saavuimme Kumlingen saarelle. Siellä todettiin, että aikataulumme alkoi olla tiukilla, koska jatkoaluksesta 19.35 ei missään nimessä sopinut myöhästyä.

Päivällisestä jätettiin pois alkusalaatit ym. lisukkeet ja saimme  hyvän lohikala aterian ja kahvin pienen keksin kanssa vauhdilla sisuksiimme.  Ateriointi kesti koko porukalta 20 minuuttia.Nyt sitten tiedetään sekin mikä on pikaruoka, -lohdutti Markku.

Ehdittiin kuitenkin päivän viimeiselle yhteysalusmatkalle Kumlingestä Brändön Torsholmaan.

Torsholmasta ajelimme vielä saaristohotelli Gullvivaniin jonne majoituimme noin kello 21.00.

Erittäin reipas ja virkeä vanhaisäntä itse omassa persoonassaan jakoi avaimet ja neuvoi huoneet.

Ihana paikka. Omalla niemellä sijaitseva hotelli myös rivitalomajoituksella, ja jokapuolella kimmeltävä meri!

18.8. tiistaina

Makoisten yöunien jälkeen aamiaisella sama reipas vanhaisäntä  touhusi puurot pöytään.

Ritvankin yhteydet yläkerran herraan olivat edelleen kunnossa, niin että aurinko paistoi täydeltä terältä.

Viimeisen päivän retkiin lähdettiin kello  kymmenen. Tapasimme Iris-oppaan, jonka opastuksella tutustuimme mm. Ahvenanmaan ja erityisesti Brändön saaren historiaan ja nykypäivään.

Ahvenanmaalla on monissa asioissa oma lainsäädäntö, ja ruotsin kielen ja kulttuurin asema on turvattu kansainvälisin sopimuksin.  Voimassa  on mm.kotiseutuoikeus, joka rajoittaa maakauppoja.

Nyt kuitenkin maakuntahallitus on muuttanut tätä päätöstä niin että Brändön saarelle on valmisteltu alue, josta myydään tontteja myös niille joilla ei ole kotiseutuoikeutta. Kävimme tutustumassa alueeseen. Oppaan kertoman mukaan yrittävät myydä kaksi tonttia per vuosi vakinaiseksi asukkaaksi tuleville, ei kesämökkiläisille.

Iris-opas kertoi paljon omasta henkilökohtaisesta  historiastaan ja suomen kielen oppimisen vaikeudesta. Näimme myös kalankasvatuslaitoksen, kauniin Brändön kirkon ja pistäydyimme Trixien perinteisessä saaristolaiskaupassa.

Puolilta päivin olimme jälleen yhteysaluksella matkalla Vuosnaisiin. Kustavin Kalatuvalla oli vastassa kyltti ” baari ja isäntä auki ” Siellä nautimme mahtavan saaristolaipöydän antimista heti kun saimme jokainen istumapaikan. Kustavilainen kalapöytä on kyllä luku sinänsä.

Isäntäpari tuli vielä vilkuttamaan läksiäisiksi.

Poikkeaminen Kustavin kaupassa saaristolaisleipää hakemassa kotiin vietäväksi ja

vielä yksi lossimatka  ja olimme Kustavin mantereen puolella. Ja kun Vehmersalmen silta ylitettiin ilmoitti Markku, että oltiin mannersuomessa ja saaristoreitti oli ohi.

Helsingissä olimme noin seitsemän maissa ja kotiovi napsahti kiinni kello kahdeksan illalla.

Kiitokset matkasta tulee antaa  meille kaikille mukana olleille ja erityisesti Ritvalle, joka oli kantanut järjestelyistä vastuun. Sekä erityisesti Markulle, joka rauhallisesti ja selkeäsanaisesti selosti matkaa ja huomioi liikenteen vaatimukset. Ahvenanmaalla  kun on liikennemerkeissäkin eroavuuksia. Esim. hirvivaara merkin hirvi juoksee niska kyyryssä ja hidasteen kohdalla lukee vain farthinder jota suomalainen ei ymmärrä ja jostain syystä englanninkielistä naurattaa!

Muistiin merkitsi

Aini

Tikkurilan linja-autoasema

Heikki Kautiainen

 

 

 

 

 

 

Päiväys: 4. tammikuuta 2015 10.04
Ota yhteyttä, anna palautetta
Hei

Jaaha sen siitä saa, kun puhelee omiaan; että meidän järjestö on jäsenten edunajoporukka. Mutta tavatessanne näitä aktiivisia poliitikkoja, niin muistanette kertoa mm. valtuuston jäsenille, jos tähänkin apua saataisi. Koen lähinnä meidät eläkkeensaajien etujen ajajiksi, ehkä ne nämäkin kuuluu siihen joukkoon. Meidän jäseniä kuitenkin asuu pajon foibessa ja yhä useammat käyttävät Peijaksen palveluita.

Kokemuksesta tiedän, että Helsingissä työskentelevät liikennesuunnittelijat eivät ole pätkääkään kiinnostuneita tällaisista asioista, vaikka niiden pitäisi. Emme meinanneet saada millään muutoksia liikenteen aikatauluun Etelä - Päiväkumpuun aikoinaan, vaikka Mari oli mukana.

Markku viitsisitkö ottaa tämän asian esiin TTY:ssä

Terv Heikki pj.

Päiväys: 3. tammikuuta 2015 19.33
Aihe: [Tikkurilan Seudun Eläkkeensaajat ry] Uusi vastaus lomakkeelle sivulla Ota yhteyttä, anna palautetta
 

   
  
   
   
Palaute*https://www.hsl.fi/uutiset/2014/hsl-keraa-kommentteja-vuosien-2015-2016-liikennointisuunnitelmasta-5934

Hei oletteko tutkineet ehdotuksia reittimuutoksista mm. Vantaalla, mahdollisuus antaa palautetta, kehäradan vuoksi bussireitit vähenevät, ikääntyneiden liikkuminen tietyillä asuinalueilla vaikeutuu. Mielenkiintoinen tieto oli, että suorat reitit Peijaksen ja Tikkurilan välillä vähenevät, haittaa Foiben asukkaita.Otin itse kantaa mm.kutsulinjaan, jos on kuten helsingissä mobiilisovellus, mihin pitää ladata rahaa, sulkee paljon käyttäjiä ulkopuolelle.

 

17.1.2015

Kiitos ja tiedoksi

 

Kiitos toimintakalenterin päivityksestä.

 

Pertti Sopasen esitystä tulen kuuntelemaan vaikka "kontaten".

Olen saanut hänestä runsaasti superpalautetta eri tahoilta; viimeksi eilen aivan uuni tuoretta  sosterin virastosta!. Liekö joskus  olen hänet tavannut vuosia sitten, oletan, en ole varma. 

Ja kuten Heikki eilen ääntäsi korottaen sanoit: HILJAA!! Toista se jo ennen Pertin esitystä. Elikkä tyylisi mukaan velvoita kuulikuntaa olemaan hiljaa asiantuntijaesityksen aikana. Ei supatuksia naapuri kanssa yms....

Peräpöytä taas kerran eilenkin puhui puoliääneen; entisiä hallituksen jäseniä ja tais olla nykyisiäkin. KÄSITTÄMÄTÖNTÄ!!

Nämä kommenttini  eivät liity kuulovammaani/ kuulokojeen käyttämiseeni vaan ns. sivistyneeseen tapaan toimia kerhossa asiantuntijapuheenvuoron aikana

Kiitos etukäteen

t.Seija

Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat, tuokoon tullessaan sen mitä kaipaat ja vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat