Liiton säännöt

Nimi, kotipaikka ja toiminta-alue

1 §

Yhdistyksen nimi on Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, ruotsiksi Pensionstagarnas Centralförbund PCF rf. Näissä säännöissä yhdistystä nimitetään liitoksi.

Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki ja toiminta-alueena koko maa.

Tarkoitus ja toiminnan laatu

2 §

Liiton tarkoituksena on jäsentensä valtakunnallisena keskusjärjestönä toimia eläkkeensaajien edunvalvojana sosiaalisen ja taloudellisen oikeudenmukaisuuden toteuttamiseksi, luoda edellytyksiä sosiaaliseen kanssakäymiseen, kannustaa itsensä jatkuvaan kehittämiseen kautta koko elämänkaaren sekä tarjota mahdollisuuksia monimuotoiseen kulttuuri- ja harrastetoimintaan.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

- tekee esityksiä ja aloitteita poliittisille päätöksentekijöille ja julkisen hallinnon viranomaisille eläke-, sosiaali- ja kulttuuripolitiikkaan liittyvissä asioissa ja antaa lausuntoja,

- pitää yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin sekä eri eläkejärjestelmien yhteisöihin, laitoksiin ja niitä edustaviin henkilöihin,

- edistää eläke- ja sosiaaliturvan kehittämistä entistä oikeudenmukaisemmaksi,

- edistää eläkkeensaajien pohjoismaista ja muuta kansainvälistä kanssakäymistä sekä seuraa eläke- ja sosiaalipolitiikan kansainvälistä kehitystä,

- harjoittaa eläkkeelle valmennusta,

- edistää eläkkeensaajien ja muiden kiinnostuneiden järjestäytymistä liittoon,

- ohjaa ja avustaa piirijärjestöjä ja yhdistyksiä,

- harjoittaa koulutus- ja julkaisutoimintaa,

- toimii eläkkeensaajien yhteiskunnallisen arvostuksen kohottamiseksi,

- edistää kansallisen kulttuuri- ja harrasteperinteen säilyttämistä, kehittämistä ja siirtämistä nuoremmille sukupolville,

- järjestää sekä tuettua että omaehtoista vapaa-ajan toimintaa,

- tarjoaa jäsenjärjestöille ja niiden jäsenille sekä muille kiinnostuneille matkapalveluita sekä kotimaassa että ulkomailla.

4 §

Liitto voi omistaa osuuksia, osakkeita ja muita arvopapereita, hallita ja omistaa kiinteistöjä, harjoittaa liiton omistamien tuotteiden myyntiä internetin välityksellä, vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna arpajaisia ja varainkeräyksiä. Tarvittaessa liitto hankkii toiminnalleen asianomaisen luvan.

Jäsenet

5 §

Piirin hyväksymisestä liiton jäseneksi päättää valtuusto. Liiton jäseneksi voi liittyä oikeuskelpoinen yhteisö, jonka hallitus hyväksyy jäseneksi. Hakemus on tehtävä hallitukselle kirjallisena. Hallituksen on ilmoitettava päätöksestään hakijayhteisölle viivyttelemättä. Kielteisestä päätöksestä hakijayhteisöllä on oikeus vedota liiton valtuuston kokoukseen jättämällä vetoamiskirjelmä hallitukselle 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatuaan.

Liiton yhteisöjäseneksi hallitus voi kirjallisesta anomuksesta hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön, joka suorittaa liittokokouksen määräämän yhteisöjäsenmaksun.

Hallitus jakaa maan piireihin.

Liiton kunniapuheenjohtajaksi voidaan kutsua henkilö, joka on liiton puheenjohtajana tai varapuheenjohtajana tehnyt merkittävää työtä liiton tai eläkkeensaajien hyväksi. Kunniapuheenjohtajan kutsumisesta päättää liittohallituksen esityksestä liittokokous. Liitolla voi olla kerrallaan useampia kunniapuheenjohtajia.

Liiton kunniajäseneksi voidaan kutsua henkilöitä, jotka ovat olleet liiton hallinnon jäseninä tai muutoin ansiokkaasti edistäneet tai merkittävällä tavalla vaikuttaneet liiton toiminnan tai eläkkeensaajien aseman hyväksi. Päätöksen kunniajäsenten kutsumisesta tekee liittokokous piirien ja liittohallituksen esityksestä.

6 §

Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, tulee ilmoittaa siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai tehdä ilmoitus liittokokouksessa sen pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen on vapaa jäsenyydestä kahden kuukauden kuluttua ilmoituksesta, jolloin sen oikeudet ja velvollisuudet liittoa kohtaan päättyvät, paitsi mitä tulee jäsenmaksuihin, jotka on suoritettava sen kalenterivuoden loppuun, jolloin eroilmoitus on jätetty.

7 §

Jäsenen, joka ei noudata yhdistyslain 14 §:n määräyksiä eikä liiton sääntöjä, voi hallitus erottaa. Ennen erottamispäätöksen tekemistä, on asianomaiselle jäsenelle varattava tilaisuus selityksen antamiseen.

Ellei erottamisesta vedota, erottamispäätös astuu voimaan 30 päivän kuluttua siitä, kun jäsen sai todisteellisen tiedon päätöksestä.

Jäsen voi vedota erottamispäätöksestä liiton valtuuston kokoukseen jättämällä sitä koskevan kirjelmän hallitukselle 30 päivän kuluessa päätöksestä todisteellisen tiedon saatuaan. Mikäli valtuusto vahvistaa erottamispäätöksen, astuu se voimaan heti valtuuston päätöksen jälkeen.

Mikäli rikkomusta voidaan pitää vähäisenä, voi hallitus erottamisen sijasta antaa rikkomukseen syyllistyneelle jäsenelle kirjallisen varoituksen, joka merkitään hallituksen pöytäkirjaan ja lähetetään tiedoksi asianomaiselle jäsenelle.

Jäsenmaksut

8 §

Jokainen liiton jäsen, lukuun ottamatta piirejä, maksaa liitolle kalenterivuoden lopussa olevan jäsenmääränsä perusteella vuotuisen jäsenmaksun. Kunkin kalenterivuoden osalta jäsenmaksu on suoritettava kalenterivuoden loppuun mennessä.

Jäsenmaksun ja yhteisöjäsenen jäsenmaksun suuruuden päättää liiton varsinainen liittokokous. Liiton hallitus määrittelee jäsenmaksun ajankohdan.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet ovat liiton jäsenmaksusta vapaat. Liitto vastaa jäsenmaksuista näiltä osin.

Toimielimet

9 §

Liiton päättävät toimielimet ovat liittokokous, valtuusto ja hallitus.

Liittokokous

10 §

Varsinainen liittokokous pidetään hallituksen kutsusta joka neljäs vuosi, sen ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Ylimääräinen liittokokous pidetään, jos hallitus tai valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi tai liittokokous on niin päättänyt tai vähintään 1/10 liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä täsmällisesti määritellyn asian käsittelemistä varten hallitukselta kirjallisesti vaatii.

Kirjallinen ennakkoilmoitus varsinaisesta liittokokouksesta on annettava jäsenille viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen kokousta. Ylimääräisen liittokokouksen koollekutsumisaika on kolme (3) kuukautta. Muuten sen ilmoittamisesta ja sitä koskevan kutsun julkaisemisesta on voimassa, mitä edellä varsinaisesta liittokokouksesta on määrätty.

Varsinainen kokouskutsu, johon sisältyy luettelo esille tulevista asioista on toimitettava kirjallisesti tai sähköpostitse jäsenille viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen sen kalenterikuukauden alkua, jona liittokokous pidetään.

11 §

Varsinaisen liittokokouksen tehtävänä on:

a) käsitellä hallituksen toiminta- ja talouskatsaus edelliseltä liittokokouskaudelta,

b) käsitellä sääntöjen 14 §:n tarkoittamat esitykset,

c) käsitellä liiton toimintaohjelma seuraavalle liittokokouskaudelle,

d) valitaan valtuuston puheenjohtaja sekä valtuuston jäsenet sekä heille kullekin kaksi henkilökohtaista varajäsentä sekä kaksi varapuheenjohtajaa, joiden tulee olla valtuuston varsinaisia jäseniä.

e) valita hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, sekä muut hallituksen jäsenet ja heille kullekin henkilökohtainen varajäsen,

f) valita kaksi tilintarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa,

g) päättää jäsenmaksun ja yhteisöjäsenmaksun suuruudesta,

h) päättää valtuuston puheenjohtajalle ja jäsenille, liiton puheenjohtajalle ja hallituksen jäsenille sekä tilintarkastajille maksettavista palkkioista,

i) päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista.

12 §

Jokainen liiton jäsen on oikeutettu lähettämään liittokokoukseen yhden äänivaltaisen edustajan edellisen kalenterivuoden lopussa olleen jäsenmääränsä jokaista alkavaa 300 lukua kohden, kuitenkin enintään 10 edustajaa.

Äänioikeus liittokokouksessa on ainoastaan niiden jäsenten edustajilla, jotka on hyväksytty liiton jäseniksi ennen edellisen kalenterivuoden loppua ja jotka ovat maksaneet jäsenmaksunsa siihen saakka. Yhteisöjäsenillä ei ole äänioikeutta liittokokouksessa.

Kukin jäsen voi valita saman määrän varaedustajia kuin asianomaisella jäsenellä on varsinaisia edustajia.

Piiri saa lähettää liittokokoukseen edustajan, jolla ei ole äänioikeutta.

13 §

Liiton puheenjohtajalla, valtuuston puheenjohtajalla, hallituksen jäsenillä, liiton tilintarkastajilla, yhteisöjäsenillä, piirin edustajilla sekä hallituksen nimeämillä liiton toimihenkilöillä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

Valtuuston jäsenillä, liiton kunniapuheenjohtajilla ja kunniajäsenillä on liittokokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus. Kotimaisilla ja ulkomaisilla kutsuvierailla ja liiton toimihenkilöillä on liittokokouksessa läsnäolo-oikeus.

14 §

Esityksiä liittokokouksessa käsiteltäviksi asioiksi voi tehdä jäsenjärjestön jäsen, jäsenjärjestö, piiri, yhteisöjäsen, hallitus ja valtuusto.

Esitykset on toimitettava hallitukselle kirjallisina vähintään neljä kuukautta ennen sen kalenterikuukauden alkua, jona liittokokous pidetään. Hallituksen on annettava määräaikana saapuneista esityksistä lausunto.

Liittokokousesitykset ja niistä annetut lausunnot painetaan tai monistetaan ja toimitetaan jäsenille esitysvihkona niin monena kappaleena kuin yhdistys saa edustajia liittokokoukseen viimeistään kuusi (6) viikkoa ennen sen kalenterikuukauden alkua, jona liittokokous pidetään.

Esitysvihkossa mainitsematonta asiaa ei voida ottaa liittokokouksessa käsiteltäväksi, jollei kokousedustajien kahden kolmanneksen (2/3) enemmistö hallituksen esityksestä siihen suostu.

Valtuusto

15 §

Liittokokousten välisenä aikana valtuusto käyttää päätäntävaltaa liiton asioissa, ei kuitenkaan asioissa, jotka näiden sääntöjen mukaan on määrätty liittokokoukselle tai joissa liittokokous on tehnyt päätöksen tai jotka ovat liittokokouksessa vireillä sääntöjen mukaan.

Valtuustoon kuuluu varsinaisen liittokokouksen valitsema puheenjohtaja sekä varsinaiset jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä, yksi piirin jäsenen edellisen kalenterivuoden lopussa ollutta jokaista alkavaa 2000 jäsenlukua kohti. Piirillä on oikeus nimetä ehdokkaita.

Hallitukseen kuuluva henkilö ei voi kuulua jäsenenä eikä varajäsenenä valtuustoon.

Valtuuston kokouksessa on liiton puheenjohtajalla, hallituksen jäsenillä, liiton tilintarkastajilla, piirin edustajilla sekä hallituksen nimeämillä liiton toimihenkilöillä puhe- ja läsnäolo-oikeus.

16 §

Valtuuston varsinaisia kokouksia pidetään yksi kalenterivuodessa, maalis-huhtikuussa. Kokouspaikasta ja -ajasta päättää hallitus.

Valtuuston ylimääräinen kokous on pidettävä, jos vähintään 1/10 valtuuston varsinaisista jäsenistä sitä erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii tai jos hallitus katsoo sen tarpeelliseksi.

Valtuuston varsinaisesta kokouksesta on annettava valtuuston jäsenille, jäsenyhdistyksille, piirijärjestöille, ja yhteisöjäsenille kirjallinen ennakkoilmoitus viimeistään kaksi kuukautta ennen kokousta.

Valtuuston kokouksen kutsuu koolle hallitus viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta valtuuston jäsenille, jäsenyhdistyksille, piireille ja yhteisöjäsenille toimitetulla kirjallisella kutsulla, johon sisältyy luettelo esille tulevista asioista.

Esityksiä valtuuston kokoukselle saavat tehdä hallitus, jäsenyhdistykset ja niiden jäsenet sekä piirit ja yhteisöjäsenet. Valtuuston kokouksessa käsiteltäviksi tarkoitetut asiat on esitettävä kirjallisina hallitukselle vähintään yksi kuukausi ennen kokousta. Hallituksen on annettava määräaikana saapuneista esityksistä lausunto.

17 §

Valtuuston kokouksessa johtaa puhetta valtuuston puheenjohtaja ja hänen ollessaan estyneenä jompikumpi varapuheenjohtajista.

Valtuuston kokous on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai jompikumpi varapuheenjohtajista ja vähintään puolet sen jäsenistä on kokouksessa saapuvilla.

Jos liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen tai varajäsen eroaa kesken toimikautensa, valtuusto valitsee toisen henkilön hänen tilalleen toimikauden loppuun asti. Piirillä on oikeus tehdä henkilöistä esityksiä.

Jos valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja eroaa kesken toimikautensa, valtuusto voi valita keskuudestaan toisen henkilön hänen tilalleen toimikauden loppuun asti.

Valtuusto päättää myös kiinteän omaisuuden ostamisesta, myymisestä, luovuttamisesta ja kiinnittämisestä.

18 §

Valtuuston varsinaisen kokouksen tehtävänä on:

a) käsitellä vuosikertomus ja tilinpäätös tilintarkastuslausuntoineen edelliseltä toimikaudelta,

b) päättää edellisen tilikauden tilinpäätöksen vahvistamisesta,

c) päättää vastuuvapauden myöntämisestä,

d) hyväksyä toimintasuunnitelma ja talousarvio kulumassa olevalle vuodelle,

e) käsitellä sääntöjen 16 §:n 5 momentissa tarkoitetut esitykset,

f) päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Hallitus

19 §

Liiton lainmukaisena hallituksena on hallitus, jonka muodostavat varsinaisen liittokokouksen valitsemat puheenjohtaja ja viisitoista (15) varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen varsinaisten ja varajäsenten valinnassa pyritään piirikohtaiseen tasapuolisuuteen.

Hallituksen jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan. Toimikauden alkaminen ja päättyminen lasketaan varsinaisesta liittokokouksesta varsinaiseen liittokokoukseen.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan ja vähintään kahdeksan (8) muun jäsenen läsnä ollessa.

Hallitus valitsee ensimmäisessä valinnan suorittaneen liittokokouksen jälkeisessä kokouksessa keskuudestaan varapuheenjohtajan. Hallituksen sihteerinä on liiton toiminnanjohtaja. Valtuuston puheenjohtajilla on läsnäolo- ja esitysoikeus hallituksen kokouksessa.

20 §

Hallitus valitsee asioiden valmistelua ja hallituksen antamien tehtävien suorittamista varten työvaliokunnan, johon kuuluu liiton puheenjohtaja puheenjohtajana, kolme hallituksen kokouksen valitsemaa hallituksen jäsentä ja liiton toiminnanjohtaja. Työvaliokunnan toimikausi on sama kuin hallituksen toimikausi.

Työvaliokunnan sihteerinä on liiton toiminnanjohtaja.

21 §

Hallituksen tehtävänä on:

a) johtaa liiton toimintaa ja toimeenpanna liittokokouksen ja valtuuston päätökset,

b) edustaa liittoa,

c) vastata liiton taloudesta ja omaisuudesta,

d) laatia valtuuston varsinaiselle kokoukselle liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä vuosikertomus ja tilinpäätös,

e) esittää liiton tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen, pöytäkirjat ja muut hallintoa ja varainhoitoa koskevat asiakirjat tilintarkastajille ja tarkastuksen tapahduttua valtuustolle,

f) kutsua koolle liittokokous ja valtuuston kokous,

g) laatia liittokokousvuonna 11 §:n a) kohdassa tarkoitettu toiminta- ja talouskatsaus,

h) huolehtia liiton kustannustoiminnasta ja valvoa liiton lehden sisältöä ja toimitustapaa,

i) pitää jäsenluetteloa,

j) päättää liiton toimihenkilöiden toimeen ottamisesta ja siitä vapauttamisesta, vahvistaa toimihenkilöiden toimenkuvat sekä toimia työnantajan edustajana työehtosopimusneuvotteluissa, joissa määritellään toimihenkilöiden palvelussuhteen ehdot,

k) täyttää ne muut velvoitteet ja tehtävät, jotka sille lain ja näiden sääntöjen mukaan kuuluvat.

Tilikausi ja tilintarkastus

22 §

Liiton tilivuotena on kalenterivuosi. Liiton tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen on jätettävä tilivuotta seuraavan maaliskuun 15. päivään mennessä tilintarkastajille, joiden on viimeistään huhtikuun 15. päivään mennessä annettava niistä lausuntonsa hallitukselle valtuuston varsinaiselle kokoukselle esitettäväksi.

Liittokokousvuonna tilintarkastajat antavat lausunnon liiton taloudesta ja hallinnosta liitettäväksi 11 §:n a) kohdan tarkoittamaan katsaukseen.

Nimen kirjoittaminen

23 §

Liiton nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toiminnanjohtaja ja hallituksen määräämät toimihenkilöt, aina kaksi yhdessä.

Erinäisiä määräyksiä

24 §

Äänestettäessä liiton päättävien toimielinten kokouksissa ratkaisee yksinkertainen enemmistö, mikäli näissä säännöissä ei ole toisin määrätty. Vaali on suoritettava suljetuin lipuin.

Äänten jakautuessa tasan ratkaisee päätöksen vaalissa arpa, avoimessa äänestyksessä se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

25 §

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia ainoastaan liittokokouksessa ja ne tulevat voimaan, jos muutoksia kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä ja kun merkintä yhdistysrekisteriin on tehty.

26 §

Jos liitto purkautuu tai lakkautetaan, on liiton varat ja omaisuus, sitten kun velat ja muut sitoumukset on suoritettu, liittokokouksen päätöksen mukaisesti käytettävä liiton päämääriä lähellä oleviin tarkoituksiin.

Hyväksytty  EKL:n XX liittokokouksessa Lappeenrannassa 14.-15.6.2017

Piirin mallisäännöt

Nimi ja kotipaikka

1 §

Yhdistyksen nimi on ______________________________

josta näissä säännöissä käytetään nimitystä piiri ja jonka kotipaikka on

Helsingin kaupunki.

Piiri kuuluu jäsenenä Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry, ruotsiksi Pensionstagarnas Centralförbund PCF rf –nimiseen rekisteröityyn yhdistykseen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä liitto.

Tarkoitus ja toiminnan laatu

2 §

Piirin tarkoituksena on tukea ja ohjata liiton hallituksen määräämällä alueella toimivien liittoon kuuluvien yhdistysten toimintaa, pitää yhteyttä liittoon sekä järjestää koulutus-, kulttuuri- ja virkistystoimintaa.

3 §

Tarkoituksensa toteuttamiseksi piiri

- välittää yhdistyksille tietoa liiton ja piirin toiminnasta sekä tukee ja ohjaa niiden toimintaa muutoinkin,

- tekee liitolle esityksiä ja aloitteita liiton toimialaan liittyvissä asioissa,

- perustaa toiminta-alueelleen yhdessä liiton kanssa uusia yhdistyksiä,

- järjestää kokouksia, juhlia, vierailuja, retkiä, matkoja ja muita virkistystilaisuuksia,

- järjestää koulutustapahtumia yksin tai yhteistyössä liiton kanssa,

- edistää yhteistoiminnassa muiden alueellisten organisaatioiden, eläkeläisjärjestöjen tai järjestöjen kanssa eläkkeensaajien asemaa ja osallistumismahdollisuuksia,

- toimii eläkkeensaajien yhteiskunnallisen arvostuksen kohottamiseksi, sekä

- hoitaa muut näiden sääntöjen ja yhdistyslain määräämät tehtävät.

4 §

Piiri voi omistaa osuuksia, osakkeita ja muita arvopapereita, hallita ja omistaa kiinteistöjä, harjoittaa kioskikauppaa sekä vastaanottaa avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja sekä toimeenpanna arpajaisia ja varainkeräyksiä. Tarvittaessa piiri hankkii toiminnalleen asianomaisen luvan.

Jäsenet

5 §

Piirin jäsenenä voi olla jokainen piirin toiminta-alueella oleva liiton rekisteröity jäsenyhdistys, jonka piirin hallitus hyväksyy jäseneksi.

Piirin kannattavaksi jäseneksi piirin hallitus voi hyväksyä oikeuskelpoisen yhteisön tai säätiön, joka suorittaa piirin syyskokouksen vuosittain määräämän kannatusjäsenmaksun.

Kannattavalla jäsenellä on piirin kokouksessa puhe- läsnäolo-oikeus, mutta ei äänioikeutta.

Piiri voi perustaa koko piiri toimialueenaan toimivan kokoomayhdistyksen.

6 §

Piirin hallitus voi erottaa jäsenen, joka ei noudata näitä sääntöjä tai yhdistyslain määräyksiä taikka, joka on toiminnallaan huomattavasti vaikeuttanut piirin toimintaa. Ennen erottamispäätöksen tekemistä on asianomaiselle jäsenelle varattava tilaisuus selityksen antamiseen.

Lisäksi piirin hallituksen on pyydettävä asiasta liittohallituksen lausunto.

Jäsen voi vedota erottamispäätöksestä piirin kokoukseen jättämällä sitä koskevan kirjelmän piirin hallitukselle 30 päivän kuluessa päätöksestä todisteellisen tiedon saatuaan. Mikäli piirin kokous vahvistaa erottamispäätöksen, astuu se voimaan heti kokouksen päätöksen jälkeen.

Piiristä erotettua jäsentä ei voida hyväksyä uudelleen piirin jäseneksi ilman liittohallituksen suostumusta.

Mikäli rikkomusta voidaan pitää vähäisenä, voi piirin hallitus erottamisen sijasta antaa rikkomukseen syyllistyneelle jäsenelle kirjallisen varoituksen, joka merkitään piirin hallituksen pöytäkirjaan ja lähetetään tiedoksi asianomaiselle jäsenelle.

Jos jäsenyhdistys haluaa erota piiristä, tulee sen ilmoittaa siitä kirjallisesti piirin hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittaa siitä piirin kokouksen pöytäkirjaan.

Jäsensuhde lakkaa sen kalenterivuoden lopussa, jonka aikana eroamisilmoitus on tehty.

Jäsen katsotaan eronneeksi piiristä, mikäli hän on laiminlyönyt jäsenmaksun suorittamisen vähintään kahdelta kalenterivuodelta.

Jäsenmaksut

7 §

Jäsen on velvollinen suorittamaan piirille henkilöjäsentensä lukumäärän perusteella jäsenmaksun, jonka suuruuden määrää piirin syyskokous.

Jäsenmaksu on suoritettava kunkin kalenterivuoden osalta viimeistään saman vuoden joulukuun loppuun mennessä.

Jos jäsen laiminlyö jäsenmaksunsa maksamisen määräaikana, saavuttaa hän täydet jäsenoikeudet suorittamalla rästissä olevat jäsenmaksunsa.

Jäsenen, joka liittyy piiriin kesken tilivuotta, on suoritettava koko kulumassa olevan vuoden jäsenmaksu.

Toimielimet

8 §

Piirin toimielimet ovat piirikokous ja piirin hallitus.

Piirikokous

9 §

Piirin varsinaisia kokouksia pidetään kaksi vuodessa, kevätkokous huhtikuun loppuun mennessä, ja syyskokous marraskuun loppuun mennessä. Kokouspaikasta ja –ajasta päättää piirin hallitus.

Piirin ylimääräinen kokous on pidettävä, milloin edellinen kokous on niin päättänyt tai piirin hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai vähintään kymmenesosa (1/10) piirin äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti ilmoittamaansa asian käsittelyä varten vaatii.

10 §

Piirin varsinainen kokous kutsutaan koolle piirin syyskokouksen määräämissä lehdissä viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta julkaistavalla ilmoituksella tai sähköpostilla. Ylimääräinen kokous kutsutaan koolle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta julkaistavalla ilmoituksella tai sähköpostilla.

Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat.

Piirikokoukseen voidaan osallistua piirin hallituksen tai piirin kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta.

11 §

Piirin jäsen, joka on suorittanut piirin kokousta edeltäneeltä vuodelta jäsenmaksun, on oikeutettu lähettämään kalenterivuoden aikana pidettäviin kokouksiin yhden äänivaltaisen edustajan tai yhden varaedustajan jäsenmääränsä jokaista alkavaa 100 lukua kohden, kuitenkin enintään viisi edustajaa.

Yhdistysten on ilmoitettava piirin kokouksiin valittujen varsinaisten edustajien ja varaedustajien nimet ja osoitteet piirin hallitukselle sen ilmoittamaan määräaikaan mennessä.

12 §

Piirin kokouksessa puhe- ja esitysoikeus on piirin hallituksen jäsenillä, piirin sihteerillä ja taloudenhoitajalla sekä tilintarkastajilla/toiminnantarkastajilla. Liiton hallituksen ja valtuuston edustajalla sekä kannattavalla jäsenellä on kokouksessa puhe- ja läsnäolo-oikeus.

13 §

Piirin varsinaiselle kokoukselle voivat tehdä esityksiä liittohallitus, piirin hallitus, piirin jäsen ja sen henkilöjäsen sekä kannattava jäsen.

Esitykset on toimitettava lausunnon antamista varten piirin hallitukselle viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta. Piirin hallituksen on lähetettävä esitykset lausunnoillaan varustettuna sekä muut kokousasiakirjat jäsenille, kannattaville jäsenille ja piirin varsinaisen kokouksen osanottajille viimeistään kaksi viikkoa ennen kokousta. Piirin ja sen jäsenistön välisessä yhteydenpidossa voidaan käyttää sähköpostia.

14 §

Piirin kevätkokouksen tehtävänä on

- valita kokouksen toimihenkilöt ja tarvittavat valiokunnat,

- käsitellä piirin hallituksen laatima vuosikertomus piirin toiminnasta edellisen kalenterivuoden ajalta,

- käsitellä piirin tilinpäätös ja tilintarkastajien/toiminnantarkastajien niistä antama lausunto,

- vahvistaa tilinpäätös,

- päättää vastuuvapauden myöntämisestä piirin hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille,

- käsitellä kokoukselle tehdyt näiden sääntöjen 13 §:n tarkoittamat esitykset sekä

- päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Piirin syyskokouksen tehtävänä on

- valita kokouksen toimihenkilöt ja tarvittavat valiokunnat,

- määrätä jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus seuraavaksi vuodeksi,

- päättää toimihenkilöille mahdollisesti suoritettavista palkkioista,

- valita seuraavaa vuotta varten piirin puheenjohtaja,

- valita piirin hallituksen muut varsinaiset jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet,

- valita kaksi tilintarkastajaa/toiminnantarkastajaa ja kaksi varatilintarkastajaa/varatoiminnantarkastajaa tarkistamaan seuraavan kalenterivuoden hallintoa ja tilejä,

- hyväksyä toimintasuunnitelma seuraavaa vuotta varten,

- hyväksyä talousarvio seuraavaa vuotta varten,

- päättää piirin kokousten koollekutsumistavasta,

- käsitellä kokoukselle näiden sääntöjen 13 §:n tarkoittamat esitykset sekä

- päättää muista kokouskutsussa mainituista asioista.

Piirin hallitus

15 §

Piirin lainmukaisena hallituksena on piirin hallitus, jonka muodostavat syyskokouksen vuodeksi kerrallaan valitsemat puheenjohtaja, jota kutsutaan piirin puheenjohtajaksi, ja vähintään kuusi ja enintään kaksitoista muuta varsinaista jäsentä sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä. Hallituksen varsinaisten ja varajäsenten valinnassa pyritään alueelliseen tasapuolisuuteen.

Piirin hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja taloudenhoitajan. Sihteeriksi ja taloudenhoitajaksi voidaan valita myös hallituksen ulkopuolinen henkilö.

Piirin hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Piirin hallitus voi asettaa avukseen erilaisten asioiden valmistelua ja päätösten täytäntöönpanoa varten toimikuntia ja työryhmiä.

Piirin toimintavuosi on kalenterivuosi.

16 §

Piirin hallituksen tehtävänä on

a) johtaa piirin toimintaa ja toimeenpanna piirin kokouksen päätökset,

b) vastata piirin taloudesta ja omaisuudesta,

c) laatia piirin kevätkokoukselle vuosikertomus ja tilinpäätös sekä piirin syyskokoukselle toimintasuunnitelma ja talousarvio,

d) esittää piirin tilinpäätös, pöytäkirjat ja muut hallintoa ja varainhoitoa koskevat asiakirjat tilintarkastajille/toiminnantarkastajille ja tarkastuksen tapahduttua piirin kevätkokoukselle,

e) kutsua koolle piirin kokous,

f) pitää jäsenluetteloa,

g) valvoa, että sääntöjen määräyksiä ja piirin päätöksiä noudatetaan,

h) edustaa piiriä sekä

i) täyttää ne muut velvoitteet ja tehtävät, jotka sille lain ja näiden sääntöjen mukaan kuuluvat.

Tilikausi ja toiminnan-/tilintarkastus

17 §

Piirin tilivuosi on kalenterivuosi. Piirin tilinpäätös on jätettävä tilivuotta seuraavan helmikuun loppuun mennessä tilintarkastajille/toiminnantarkastajille, joiden on viimeistään maaliskuun 15. päivään mennessä annettava niistä lausuntonsa piirin hallitukselle kevätkokoukselle esitettäväksi.

Piirin nimen kirjoittaminen

18 §

Piirin nimen kirjoittavat piirin puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, sihteeri ja taloudenhoitaja, aina kaksi yhdessä, kuitenkin siten, että toinen nimenkirjoittajista on aina puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja.

Erinäisiä määräyksiä

19 §

Näiden sääntöjen muuttamiseen, piirin eroamiseen liitosta tai piirin purkamiseen vaaditaan, että muutoksen, eroamisen tai purkamisen hyväksi annetut äänet vastaavat vähintään ¾ annetuista äänistä.

Sääntöjen muuttamista koskeva päätös on alistettava liiton hallituksen hyväksyttäväksi ennen yhdistysrekisteriin ilmoittamista.

20 §

Jos piiri purkautuu tai lakkautetaan, on piirin varat ja omaisuus sen jälkeen, kun velat ja muut sitoumukset on suoritettu, luovutettava Eläkkeensaajien Keskusliitto EKL ry:lle.

21 §

Niissä kohdin, joista näissä säännöissä ei ole määräystä, noudatetaan liiton sääntöjen määräyksiä sekä yhdistyslakia.

Hyväksytty  EKL:n XX liittokokouksessa Lappeenrannassa 14.-15.6.2017